Koivistonjärvi

Laatuluokitusvälttävä
Vesistöalue35.217 (Sikojoen va)
Pinta-ala3.8 ha
Kokonaissyvyys   4.0 m
Tilavuus50 700 m3

Koivistonjärvi on pinta-alaltaan pieni järviallas (3,8 ha), jonka suurin syvyys on 4 metriä. Keskisenjärvestä Koivistonjärveen laskevan ojan sekä Koivistonjärven itäpuolen rannoille rakennettiin loppukesän 2005 näytteenottoaikana Pirkkalan golf-kenttää. Tästä aiheutui selviä vaikutuksia Koivistonjärven vedenlaatuun. Koivistonjärven vedenlaatuun vaikuttavat myös järven ympärillä olevat peltoalueet, joita on varsin runsaasti.

Koivistonjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1993, 2005, 2010 ja 2015.

Koivistonjärven päällysvesi on lievästi sameaa, väriltään tummaa humusvettä. Humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahva. Happamuustaso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä.

Happitalouden häiriöt ovat talviaikaan Koivistonjärvessä voimakkaat. Talvella 2015 happitilanne oli heikentynyt välttävälle tasolle, sillä pintavedessä hapen kyllästysaste oli vain 26 %. Vastaavaa on todettu muinakin talvina. Erityisen heikoksi happitilanne oli heikentynyt talvella 2010, jolloin sitä voitiin pitää huonona. Happi oli kulunut tuolloin lähes loppuun koko vesimassasta, mikä on muodostanut merkittävän uhan kalakannalle. Kesäaikaan happitilannetta helpottaa järven mataluus, jonka ansiosta vesimassa ei kerrostu erityisen jyrkästi lämpötilan mukaan. Kerrosteisuuden muodostuessa happi kuluu myös kesäaikaan syvimmästä vesikerroksesta nopeasti vähiin tai jopa loppuun.

Koivistonjärven rehevyystaso on yläpuolisiin järviin verrattuna selvästi suurempi. Veden fosforipitoisuuden perusteella Koivistonjärvi on erittäin rehevä. Vuonna 2015 fosforipitoisuus oli sekä talvella että kesällä yli 50 µg/l. Myös levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella erittäin reheville vesille ominaisesti ja levää on todettu muinakin tutkittuina ajankohtina paljon. Järveen kohdistuu ravinnekuormituksen lisäksi myös hygieenistä kuormitusta, sillä vedessä on todettu suolistoperäisiä bakteereja. Uimiseen vesi on silti soveltunut hygieenisen laadun osalta vielä hyvin.

Koivistonjärvi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi. Voimakkaimmin vedenlaatua heikentävät todetut happitalouden häiriöt sekä luonnontasosta voimakkaasti kohonnut rehevyystaso.

Lausunto tarkistettu 30.12.2015