Kyynijärvi

Laatuluokitusvälttävä
Peruskartta2123 06
Vesistöalue35.212 (Laajanojan vesistöalue)
Pinta-ala9.0 ha
Kokonaissyvyys   5.7 m
Tilavuus171 000 m3
Valuma-alue7 km2
Keskiviipymä36 vrk

Kyynijärvi sijaitsee Koukkujärven kaatopaikan eteläpuolella ja laskee vetensä Kyyniojaa ja Laajanojaa pitkin Nokianvirran yläjuoksulle. Kyynijärveen laskee mm. Haukijärven, Iso-Koukkujärven ja Pikku-Koukkujärven vedet. Valuma-alue koostuu metsästä ja suosta. Valuma-alueella sijaitsee Koukkujärven kaatopaikka, jonka vedet johdetaan nykyisin viemäriin ja edelleen Nokian kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 1983 kaatopaikalla tehtiin penger- ja allasjärjestelyjä, joiden avulla suoto- ja valumavedet kerättiin tasausaltaaseen. Tasausaltaasta vedet sadetettiin vuoden 1992 lopulle saakka alueen eteläpuolella sijaitsevaan metsään. Vuonna 1992 kaatopaikka viemäröitiin kuormituksen vähentämiseksi. Kyynijärveä kuormittaa edelleen kuitenkin Haukijärvestä virtaavat kaatopaikan pilaamat vedet.

Kyynijärven vedenlaatua on tutkittu säännöllisesti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 70-luvun puolivälistä lähtien.

Kyynijärven vesi oli peruslaadultaan ennen kaatopaikan perustamista valuma-alueella sijaitsevista suoalueista johtuen melko hapanta ja tummaa humusvettä. Viime vuosina veden happamuustaso on ollut normaali.

Kyynijärven rehevyystaso on vaihdellut lievästi rehevän ja rehevän vesityypin välillä. Viime vuosina fosforitaso on ollut pääsääntöisesti reheville vesille ominainen ja ylittänyt muutamina vuosina jopa erittäin rehevien vesien raja-arvon (50 µg P/l). Vuonna 1983 käyttöön otetun sadetusjärjestelmän vaikutuksesta Kyynijärven pintaveden fosforipitoisuus kääntyi selvään laskuun ja tulosten mukaan fosfori pidättyi vuosina 1984-92 sadetusalueelle hyvin. Vuoden 1992 jälkeen fosforipitoisuuksissa on todettavissa voimakasta vaihtelua, eikä esimerkiksi viemäröinnin vaikutuksia ole tuloksista selvästi eriteltävissä. Päällysveden talviaikaisessa fosforipitoisuudessa on havaittavissa pitkällä aikavälillä lievä laskeva suuntaus.

Kyynijärven tilavuudeltaan pienessä alusvedessä esiintyi jo ennen kaatopaikan perustamista kerrosteisuuskausien lopulla voimakasta hapen kulumista. Veden laatu heikkeni 1970-luvun puolivälin jälkeen ja oli heikoimmillaan talvella 1979, jolloin lähes koko vesimassa oli hapeton. Kyynijärven happitaloudessa on esiintynyt voimakkaita häiriöitä koko kaatopaikan tarkkailun ajan. Pohjan läheinen vesimassa on ollut melko säännöllisesti kesäisin täysin hapeton ja myös talvisin hapen kuluminen on ollut etenkin 90-luvulla voimakasta. Kaatopaikkavesien viemäröinnillä ei siten tulosten perusteella ole toistaiseksi ollut merkittävää vaikutusta Kyynijärven happitalouteen.

Kokonaisuutena Kyynijärven veden laatu on parantunut merkittävästi viemäröinnin jälkeen. Veden laatu on kuitenkin vielä välttävä, sillä veden laatua heikentää edelleen erittäin korkea ravinnetaso ja voimakkaat happitalouden häiriöt.

Lausunto tarkistettu 12.03.2001