Mahnalanselkä

Laatuluokitustyydyttävä
Peruskartta2123 03
Vesistöalue35.511 (Mahnalanselän lähialue)
Pinta-ala1117.0 ha
Kokonaissyvyys   22.5 m
Tilavuus10 000 000 m3
Valuma-alue100 km2
Keskiviipymä40 vrk

Mahnalanselkä sijaitsee Nokian ja Hämeenkyrön rajalla. Vain aivan Mahnalanselän eteläisin osa on Nokian kaupungin puolella. Mahnalanselkään laskevat Kyrösjärvestä alkavan Siuron reitin vedet. Mahnalanselältä vedet virtaavat Jokisjärven ja Siuronkosken kautta Kuloveteen ja edelleen Kokemäenjokeen. Siuron reittiä kuormittavat Metsä Serla Oy:n Kyron kartonkitehtaan ja Hämeenkyrön kunnan jätevedet. Mahnalanselän lähivaluma-alueella sijaitsee runsaasti peltoa, mikä yhdessä yläpuoliseen reittivesistöön kohdistuvan pistekuormituksen kanssa näkyy selvästi vedenlaadussa.

Mahnalanselän vedenlaatua seurataan säännöllisesti Siuron reitin yhteistarkkailun yhteydessä.

Mahnalanselän vesi on perustyypiltään ruskeaa humusvettä. Humuksen runsaudesta huolimatta veden happamuustaso on normaali. Sähkönjohtavuus on selvästi alhaisempi kuin esimerkiksi Nokianvirrassa.

Kokonaisfosforipitoisuudet ovat pysyneet niukasti kesäaikaan lievästi rehevien ja rehevien vesien raja-arvon (30 µg/l) alapuolella. Sen sijaan levää on ollut klorofyllipitoisuuden perusteella ajoittain reheville vesille ominaisesti. Vesi on hajakuormituksen ja rehevyyden takia kesäaikana sameahkoa ja näkösyvyys jää tällöin alle 20 dm. Mahnalanselän fosforitaso on ollut koko reitin tapaan korkein 1980-luvulla.

Hygieeninen vedenlaatu on ollut uimavesiluokituksen mukaan hyvä, vaikka etenkin talvisin ulosteperäisten bakteerien määrät ovat ajoittain nousseet melko korkeiksi. Pappilanjokeen kohdistuva jätevesikuormitus lisää lämpökestoisten bakteerien määrää havaittavasti Mahnalanselällä saakka, sillä talvisin lämpökestoiset bakteerit voivat kulkea päällysveden mukana koko reitin läpi. Kesäaikana suolistobakteerit tuhoutuvat huomattavasti nopeammin eikä hygieenisiä haittoja tällöin yleensä esiinny Kirkkojärven alapuolisilla vesialueilla.

Mahnalanselän rehevyydestä johtuen kerrosteisuuskausien lopulla esiintyy alusveden happivajetta. Happivajetta on todettu sekä kesäisin että talvisin. Syvänteen pohja ei ole mennyt kerrosteisuuskausien lopullakaan täysin hapettomaksi eikä voimakasta ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä siten ole todettu. Happitilanne vaihtelee jonkin verran mm. sääoloista ja kerrosteisuuden jyrkkyydestä riippuen.

Mahnalanselän vedenlaatu on tyydyttävä. Vedenlaatua heikentää melko voimakas rehevyys sekä kerrosteisuuskausien lopulla todetut happitalouden häiriöt. Yläpuoliseen vesistöön kohdistuvan pistekuormituksen vaikutuksesta vedessä todetaan ajoittain melko runsaasti bakteereja, mikä omalta osaltaan heikentää vedenlaatua.

Lausunto tarkistettu 12.03.2001