Naarvajärvi

Laatuluokitustyydyttävä
Peruskartta2114 03
Vesistöalue35.218 (Naarvanjoen vesistöalue)
Pinta-ala50.0 ha
Kokonaissyvyys   4.4 m
Tilavuus733 000 m3
Valuma-alue4.6 km2
Keskiviipymä217 vrk

Naarvajärven valuma-alue on pääosin metsäistä kalliomaastoa. Järven länsirannalla on kuitenkin pinta-alaltaan hieman suurempi pelto-ala ja myös järven etelä- ja itäpuolella on joitakin pienempiä peltotilkkuja. Ranta-asutusta on jonkin verran ja lisäksi valuma-alueella sijaitsee muutama pieni suoalue. Kiilojärvi laskee vetensä Naarvajärven eteläosaan.

Naarvajärvi on pääosin matala ja pienialainen noin 4 syvänne sijaitsee järven itäpuolen jyrkällä kalliorannalla. Mataluuden ansiosta vesitilavuus on vähäinen ja veden vaihtuvuus kohtalaisen nopeaa.

Naarvanjärvi on vanhojen tulosten mukaan perustyypiltään ruskeavetinen sekä lievästi rehevä järvi. Näkösyvyys vaihteli vuonna 2009 1,0-1,8 m välillä, jotka ovat tummavetisille humusjärville tyypillisiä arvoja. Sameusarvojen perusteella päällysvesi oli lievästi sameaa sekä lopputalvella että –kesällä.

Humusleima on vahva etenkin talviaikana. Veden väriarvo oli talvella 200 mg Pt/l, kesään mennessä väriarvo oli laskenut tasan puoleen talven arvosta. Aikaisempina talvina ei ole mitattu yhtä korkeita humusarvoja, joten Naarvajärven humusleima saattaa olla hieman lisääntymässä, joskin viime talvien leutous ja poikkeuksellisen suuret talvivalumat aiheuttavat jo sinällään humusleiman kasvua. Veden happamuustaso on lievästi reheville humusjärville normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan hyvä (alkaliniteetti 0,29-0,30 mmol/l).

Naarvajärven päällysveden ravinnepitoisuustaso oli talvella rehevälle järvelle ominainen ja kesällä lievästi rehevälle järvelle ominainen. Päällysveden leväbiomassa oli loppukesällä lievästi rehevälle järvelle ominainen ja levähaitan määräksi arvioitiin silminnähden havaittava (1). Aiempiin tuloksiin verrattuna Naarvajärven rehevyys näyttää jopa selvästi vähentyneen, joskin esimerkiksi kesätulokset 2000 saatiin poikkeuksellisissa olosuhteissa järvellä suoritettujen ruoppausten jälkeen.

Naarvajärven happitilanne oli lopputalvella heikko. Pohjan läheinen vesi oli hapetonta ja 1 m syvyydessäkin happikyllästys oli ainoastaan 17 %. Pohjan läheinen vesi oli lisäksi erittäin lämmintä, joten syyskierto oli jäänyt vajavaiseksi. Hapettomuudesta aiheutui myös sisäistä kuormitusta, sillä pohjan läheisen veden kokonaisfosforipitoisuus oli kohonnut 130 µg/l. Myös aikaisempina talvina Naarvajärvessä on havaittu sisäistä kuormitusta.

Loppukesällä happitilanne oli tyydyttävä. Vesipatsas oli vain erittäin lievästi kerrostunut, mutta pohjan läheinen kerros oli siitä huolimatta lähes hapeton. Sisäistä kuormitusta ei nyt esiintynyt. Myös loppukesällä 2000 alusvedessä todettiin voimakasta happivajetta, vaikka vesipatsas oli vain erittäin lievästi kerrostunut.

Naarvajärven virkistyskelpoisuusluokka on tyydyttävä tai happituloksia painotettaessa välttävä. Veden yleislaatuluokka on tyydyttävä. Luokituksia alentaa etenkin alusveden huono happitilanne, lievä rehevyys ja voimakas humusleima. Järven tilaa voitaisiin kohentaa esimerkiksi alkutalven aikaisella alusveden tuulettamisella, jolloin sisäistä kuormitusta pystyttäisiin vähentämään. Tuulettaminen ei välttämättä vaatisi suuria resursseja, koska syvännekin on matala, pienialainen ja sijaitsee lähellä rantaa.

Lausunto tarkistettu 09.12.2009