Hirvijärvi (35.521)

Laatuluokitushyvä
Peruskartta2124 02
Vesistöalue35.521 (Kyrösjärven lähialue)
Pinta-ala22.0 ha
Kokonaissyvyys   5.1 m
Tilavuus374 000 m3
Valuma-alue3.2 km2
Keskiviipymä171 vrk

Hirvijärvi sijaitsee Hirvilahden kylän kaakkoispuolella ja laskee vetensä Kyrösjärven Viljakkalanselkään. Hirvijärven valuma-alue koostuu pääosin metsästä ja pellosta. Valuma-alueen latvoilla on myös jonkin verran suota. Järven rannoilla ei sijaitse peruskartan mukaan lainkaan vapaa-ajan asutusta. Valuma-alueella on kuitenkin jonkin verran haja-asutusta.

Hirvijärven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuonna 1990.

Hirvijärven vesi on lievästi ruskeaa ja melko runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleimaa voidaan luonnehtia vahvaksi. Veden happamuustaso on maatalousvaltaisille alueille ominaisesti normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on erittäin hyvä. Veden sähkönjohtavuus oli pelloilta tulevasta kuormituksesta huolimatta järvivesien normaalilla tasolla.

Ravinnetaso oli talvella 1990 reheville vesille ominainen, mutta fosforipitoisuus ylitti rehevien vesien raja-arvon (30 µg/l) vain lievästi. Typpipitoisuus ylitti järvivesien luonnontason noin 1,5-kertaisesti. Kesäisin fosforipitoisuus on yleensä hiukan suurempi kuin talvella, ja onkin todennäköistä, että Hirvijärvi on kesäisin selvemmin rehevässä tuotantotyypissä.

Happitilanne oli talvella varsin hyvä. Pintavedessä happipitoisuus oli normaalilla tasolla, vaikka hapen kyllästysaste olikin laskenut jonkun verran runsashumuksisuuden ja melko korkean rehevyystason takia. Pohjan lähellä happipitoisuus oli 4,4 mg/l, mitä voidaan pitää hyvänä. Lopputalvea kohden happitilanne on luonnollisesti tästä heikentynyt, mutta se on pysynyt lopputalvellakin todennäköisesti hyvänä. Kesäajan happitilanteesta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia.

Hirvijärvi soveltuu virkistyskäyttöön käytettävissä olevien tulosten perusteella melko hyvin. Vedenlaatu on kuitenkin hyvin lähellä tyydyttävää laatuluokkaa. Vedenlaatua heikentävät luonnontasosta selvästi kohonnut rehevyystaso sekä runsashumuksisuus.

Lausunto tarkistettu 15.11.2007