Kyrösjärvi

Laatuluokitushyvä
Peruskartta2124 02
Vesistöalue35.521 (Kyrösjärven lähialue)
Pinta-ala9621.0 ha
Kokonaissyvyys   48.0 m
Tilavuus1 020 000 000 m3
Valuma-alue2626.8 km2
Keskiviipymä569 vrk

Kyrösjärvi kuuluu Ikaalisten reitin vesistöalueeseen (35.5). Kyrösjärvestä vedet laskevat Kyröskoskesta alkavan Pappilanjoen kautta Kirkkojärveen, josta reitti jatkuu Kallioistenselän ja Mahnalanselän kautta Siuronkoskeen. Kyrösjärveä säännöstellään Kyröskosken voimalan kohdalla. Vesistön käyttö on pääasiassa ns. virkistyskäyttöä. Vesistöalueelle kohdistuu melko voimakasta hajakuormitusta.

Kyrösjärven vedenlaatua seurataan säännöllisesti Siuron reitin yhteistarkkailun yhteydessä. Havaintopiste sijaitsee Kyrösjärven eteläosassa.

M-real Oyj:n Kyron kartonkitehtaan ja Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamoiden jätevedet johdetaan Pappilanjokeen. Jätevesien ensisijaista vaikutusaluetta ovat Pappilanjoki ja sen alapuolinen Kirkkojärvi, joten vaikutukset eivät kohdistu Kyrösjärveen. Aiemmin Kyron kartonkitehtaan kuorimon jätevedet johdettiin Kyrösjärven eteläosaan, missä ne heikensivät 1980-luvulla voimakkaasti lähipurkualueen tilaa. Kuormituksen päättymisen jälkeen vaikutukset ovat vähentyneet, eikä niitä ole nykyisin todettavissa.

Kyrösjärven vesi on ruskeaa humusvettä. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on vahva. Veden väri vaihtelee keskiruskeasta tummanruskeaan, mutta ei kuitenkaan kohoa voimakkaimpien suovesien tasolle. Vaihtelua voivat aiheuttaa valumaolojen lisäksi metsäojitukset ja yleensäkin muutokset maankäytössä. Kyrösjärven Viljakkalanselän humusleima on selvästi pääreittiä alhaisempi ja sitä voidaan pitää kohtalaisena. Kyrösjärven happamuustaso on humusvesien normaalilla tasolla. Humuksen runsauden takia veden pH laskee kuitenkin talvisin lievästi happaman puolelle. Kesäisin veden pH on lähellä neutraalia.

Kyrösjärven rehevyystaso on pääosin lievästi rehevässä tuotantotyypissä. Ajoittain fosforipitoisuudet ovat kohonneet lähelle rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l) ja keväällä 2001 raja-arvo ylittyi lievästi. Myös typpipitoisuudet ovat olleet lievästi luonnontasosta kohonneet. Lievä rehevyys on näkynyt Kyrösjärvellä hajanaisina sinileväesiintymisinä. Onpa limalevääkin järvellä havaittu. Levän määrä on vaihdellut voimakkaasti. Alhaisimmillaan klorofyllipitoisuus on ollut karujen vesien tasoa ja enimmillään reheville vesille ominainen. Kyrösjärven Viljakkalanselkä on pääreitin tavoin lievästi rehevä.

Kokonaisuutena tilanne on parantunut 1980-lukuun verrattuna, sillä Kyrösjärven rehevyys lisääntyi 1980-luvun lopulla hajakuormituksen kasvun takia. Sateiden aiheuttama valuman lisääntyminen oli eräs tekijä tilanteen huononemiseen. Vaikka fosforitaso on hajakuormituksen takia luonnontasosta lievästi kohonnut, se on alhaisempi kuin 1980-luvulla. Typpitaso on ollut puolestaan korkeimmillaan 2000-luvulla.

Kyrösjärven happitalous on vaihdellut sekä talvisin että kesäisin hyvästä erinomaiseen. Kerrosteisuuskausien lopulla happivaje on alusvedessä selvä, mutta pohjan läheisen vesikerroksenkin happipitoisuus on pysynyt yli 5,0 mg/l.

Kyrösjärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin. Vedenlaatua heikentävät veden ruskeus, runsashumuksisuus sekä lievästi luonnontasosta kohonnut rehevyystaso. Viljakkalanselkä on pääreitistä sivussa ja sen vesi on selvästi vähähumuksisempaa. Viljakkalanselkä voidaan luokitella jopa erinomaiseen laatuluokkaan.

Lausunto tarkistettu 15.11.2007